Hero
Kuva: Maarten van den Heuvel / Unsplash
Author
Jukka Niva
05.11.2018
Miten Trumpin kannattajat ja ultraliberaalit vaikuttavat mediataloihin 20-luvulla?
Kaikkein eniten mediatalojen tulevaisuuteen vaikuttaa se mihin ympäröivä yhteiskunta on muuttumassa. Se ei ole uhka. Eikä mahdollisuus. Se on muutos.

Juttelin pari kuukautta sitten San Franciscossa erään amerikkalaisen talous- ja teknologiatoimittajan kanssa siitä mihin suuntaan mediabisnes voi olla menossa. Hän pysyy tässä jutussa nimettömänä koska koko juttelumme ei ollut tarkoitettu jutuksi.

”Tottakai jengi tulee äänestämään Trumpia. Mieti niitä joka päivä valtavan Home Depot’n parkkipaikalle mun lähiössä tulevaa kuutta amerikkalaista miestä. Ne tulee sinne joka aamu, ja osa heistä saa päiväksi töitä jos varastonjohtaja on sitä mieltä, että tänään tarvitaan vaikka kolme ekstra-varastomiestä jos rekkoja on sinä päivänä tulossa paljon.”

”Digitalisaatio/globalisaatio tarkoittaa Jukka sulle ja mulle vielä toistaiseksi sitä, että voidaan tilata kännykällä Kiinasta mitä vaan data-analyysistä kenkiin. Niille Home Depot’n edessä venaaville ’työväenluokan’ kansalaisille globalisaatio tarkoittaa maahanmuuttoa. Maahanmuutto tarkoittaa taas sitä, että heitä on joka aamu Home Depot’n pihalla ei kuusi vaan vaikkapa 11, ja varastonjohtaja tarjoaa töitä edelleen heistä kolmelle päivässä. Eli joko töitä on harvemmin tai kun työn tarjontaa on enemmän, palkat laskevat siinä varaston edessä.”

”Amerikkalaisen keskiluokan palkat eivät ole nousseet sitten 80-luvun. Kukaan demokraatti (Clinton, Obama) tai republikaani (Bush sr ja jr) ei ole pysäyttänyt keskiluokan palkkastagnaatiota. Jos palkat eivät nouse, se on kuluttajalle paljon isompi asia kuin Suomessa, koska absoluuttisesti IHAN kaikkeen tarvitaan koko ajan rahaa (koska yhteiskunta ei tarjoa niin paljon kuin Suomessa, koska matalat verot). Heille on ihan sama kuka on presidentti, kunhan se on joku uusi naama, joka uskottavasti lupaa heille taloudellista toivoa.”

”Koska jos minä ylemmästä keskiluokasta kerron sulle että sinä olet arvoton juntti ja tosi paha koska et suostu ajattelemaan niinkuin minä, mikä on sinun reaktiosi? Sanotko sinä että joo minähän olen helvetin tyhmä ja kiitos paljon että sinä viisaampi ja rikkaampi kerroit?”

Luultavasti eivät.

Trump on seuraus jostakin. Trump ei ole syy. Syyskuussa Barack Obamakin puhui siitä, miten Trump on seuraus jostakin.

Se, mistä kehityksestä populistia äänestävät ihmiset ovat seuraus, on aika tärkeä kysymys.

Valkoiset keski-ikäiset punaniskamiehet jne. on se normiselitys.

Mutta populismin kannatus ei tule katoamaan minnekään. Se vain luultavasti muuttaa muotoaan.

Myös ensi vuosikymmenellä populismille on kysyntää. Pitäisi tutkia yhä enemmän sitä, mitä toivoa populisti antaa äänestäjälleen. Koska populistit myyvät tulevaisuudentoivoa niille ihmisille, jotka ovat kadottaneet tulevaisuudentoivonsa maailman muuttuessa ja vanhojen työpaikkojen kadotessa.

Ja heidän joukkonsa voi kasvaa. Sitten kun digitalisaatio alkaa viedä koulutettujen ihmisten työpaikkoja ja heidän keskuudessaan nousee hätä, voi ihan yhtäkkiä syntyä poliittisia suuntia, joihin emme ole tottuneet.

Sitten kun kulttuurinen/taloudellinen ylempi keskiluokka alkaa ottaa taloudellisia iskuja yhteiskunnan muuttuessa, minkälainen markkinarako syntyy koulutetulle populismille, joka ei näyttäydy junttina vaan jotenkin coolina? Ensi vuosikymmenellä voi tulla ihan uudenlaisia liikkeitä jotka haisevat vuosikertaviineille ja kalliille kuntosaleille.

Ja hei, 31 prosenttia 80-luvulla syntyneistä amerikkalaisista pitää World Value Surveyn kyselyssä elintärkeänä elää demokratiassa. Loput eivät pidä.

Siis se 69 prosenttia amerikkalaisista kasarilapsista eivät pidä elintärkeänä elää demokratiassa.

”Kun samalla edessä on valtava teknologinen vallankumous jossa kännykät alkavat de facto yhä enemmän suositella meille elämäämme liittyviä päätöksiä, tulee mielenkiintoiset ajat.”

Nyt jo Google Assistantia mainostetaan lauseella ”Google takes care of me”.

Kyse ei ole siitä, että populistit tuhoavat maailman. Myös populismi tulee luultavasti muuttamaan muotoaan samalla kun yhteiskunta muuttuu.

Mitä uusia poliittisia suuntia aiheuttaa 2020-luvulla tilanne, jossa samaan aikaan teemme yhä useammin arkemme pieniä ratkaisuja Googlen ja Applen suositusten mukaan. Ja samaan aikaan olemme äänestäjinä peloissamme siitä ettei ilmastonmuutosta saada poliittisesti pysäytettyä. Ja samaan aikaan kiihtyvä muutos tekee meistä työttömiä säännöllisin väliajoin. Samaan aikaan heimoidentiteetit vahvistuvat. Kulutetaan sellaisten ihmisten ajatuksia jotka ovat samaa mieltä kuin kuluttaja itse. Ja samaan aikaan suurin osa nuoresta väestöstä ei pidä demokratiaa elintärkeänä.

Miten tässä maailmassa elävät ihmiset haluavat kuluttaa ”uutisia” ja mitä ne ”uutiset” ovat?

Kyse ei ole siitä, että populistit tuhoavat maailman. Myös populismi tulee luultavasti muuttamaan muotoaan samalla kun yhteiskunta muuttuu.

Ja niin muuttuvat kaikki muutkin aatteet.

Ja silloin muuttuu myös journalismi.

Kirjoittaja on Yle News Labin päällikkö joka työskenteli kesän Woodrow Wilson Center -think tankissa Washingtonissa. Hänen mielestään on lottovoitto syntyä Pohjoismaihin. Niin ysäriltä kuin se kuulostaakin.