Ylen vaalikone eduskuntavaaleihin 2019 on nyt julki.

Tässä blogissa keskitytään vaalikoneen toiminnalisuuksien suunnitteluun ja logiikkaan. Ylen toimittaja Ville Seuri avaa kirjoituksessaan tarkemmin vaalikoneen sisältöä, mitä aiheita siinä käsitellään ja miten väitteet muodostetaan.

Sopivimmat ehdokkaat reaaliajassa

Kysymyssivulle ilmestyy palkki, jossa näkyy 6-7 (näytön koosta riippuen) sopivinta ehdokasta kun käyttäjä on vastannut muutamaan kysymykseen. Palkki päivittyy sitä mukaa kun vastauksia jätetään lisää. Tämän ominaisuuden ajatuksena on avata sitä, miten vastaukset vaikuttavat laskentaan. Mutta eikö tuloksen näyttäminen etukäteen voi ohjata käyttäjien vastauksia? Kyllä, oman suosikin näkeminen yläpalkissa voi houkutella myötäilemään vastauksia antaessa. Vaalikonetta tehdessä halusimme kuitenkin jättää kaiken holhoamisen pois ja antaa vastuun käyttäjälle.

Halutessaan käyttäjä voi piilottaa yläpalkin tilanneseurannan ja vastata sokkona. Tai jos käyttäjä päinvastoin haluaa varmistaa, että vastaa täysin samalla tavalla kuin oma suosikkiehdokkaansa, niin sekin on mahdollista. Omiin vastauksiinsa voi palata milloin tahansa ja niitä voi muokata vapaasti. Suhtauduimme vaalikoneeseen enemmän tutkimusvälineenä kuin perinteisenä nettitestinä. Toki sitä voi edelleen käyttää testinä jos haluaa.

Hyvästi, ohita-painike!

Vaalikone laskee käyttäjän vastausten etäisyyttä ehdokkaiden vastauksiin. Etäisyys kasvaa, jos ehdokkaan ja käyttäjän vastaukset poikkeavat toisistaan ja pysyy samana jos vastaukset ovat samat. Mitä pienempi kokonaisetäisyys on, sen paremman sopivuusprosentin saa vaalikoneesta.

Ongelmana on keskivalinta, joka on etäisyydeltään optimaalisimmassa paikassa ääripäihin nähden. Keskelle vastaaminen on yleensä tällaisia menetelmiä käyttävissä vaalikoneissa tehokas keino päästä lähelle mahdollisimman isoa joukkoa vastaajista.Siksi olemme poistaneet en osaa sanoa -valinnan ehdokkailta (he voivat ohittaa kysymyksen). Vaalikoneen käyttäjille halusimme antaa mahdollisuuden vastata "En osaa sanoa", sillä käyttäjän kannalta valinta voi olla perusteltu. Ehdokkaan tekemä kysymyksen ohittaminen ei siis ole laskennan kannalta sama asia kuin käyttäjän ”En osaa sanoa”.

Ehdokas on ykkönen tulossivulla

Tulossivulla päädyimme ensisijaisesti suosittelemaan ehdokasta ja vasta toissijaisesti puoluetta. Tässä taustalla on jälleen käyttäjätestaus eli se, että useimmat testaajat kuvasivat vaalikoneen olevan "apuväline löytää sopiva ehdokas". Eduskuntavaalit ovat kuitenkin vahvasti puoluevaalit, sen takia halusimme mahdollistaa puolueiden vertailua omiin näkökulmiin.

Päätimme myös ensimmäistä kertaa pilkkoa ehdokkaiden antamia vastauksia pienempiin osiin. Sen sijaan, että vaalikone tarjoaa ainoastaan yhden kokonaisprosentin, se kertoo nyt myös kuinka lähellä ehdokas on käyttäjän ajatuksia eri teemoista. Jos esimerkiksi terveys tuntuu käyttäjästä huomattavasti tärkeämmältä aiheelta kuin turvallisuus, voi hän yhdellä silmäyksellä tarkistaa, miten omat mielipiteet osuvat yhteen ehdokkaan kanssa.

Vaalikone penkoo myös puoluerajojen yli. Jokaisen ehdokkaan vastauksia verrataan puolueiden vastausten keskiarvoon. Näin tekemällä näemme, mitä puolueita ehdokas on lähinnä (ainakin tämän vaalikoneen kysymysten perusteella). Näin haluamme korostaa, että puolueiden sisällä voi olla suuriakin eroja, joissain tapauksissa ehdokas on kannoissaan lähempänä jotain aivan muuta puoluetta kuin omaansa.

Sinun ikioma eduskuntasi ja muuta hauskaa

Mietimme vaalikonetta suunnitellessamme, mikseivät vaalikoneet ole hauskempia. Toki vaalikoneen aiheet ovat isoja ja usein vakavia, mutta niin on journalismin aiheet yleensäkin, eikä niitäkään käsitellä ainoastaan virkamiesmäisesti naama pokerilla. Miksei vaalikoneen parissa voisi myös viihtyä?

Ryhdyimme pyörittelemään ajatusleikkiä – miltä eduskunta näyttäisi jos yhdellä käyttäjällä olisi kaikki valta vaaleissa. Ajattelimme aluksi, että järjestäisimme vain käyttäjälle 200 sopivinta edustajaa kuvitteelliseen eduskuntakarttaan, mutta halusimme tehdä toiminnosta astetta realistisemman. Niinpä kuvitteellinen eduskunta muodostetaan niin, että jokaisesta vaalipiiristä valitaan yhtä monta ehdokasta, kuin vaaleissa valitaan oikeastikin. Näissä vaaleissa se tarkoittaa esimerkiksi 22 edustajaa Helsingin vaalipiiristä ja 18 edustajaa Oulun vaalipiiristä.

Vaalipiirien paikkajakoa voit tarkastella tarkemmin täällä.

Oma eduskuntakartta antaa ehkä jonkinlaista uutta näkemystä siitä, minne käyttäjä sijoittuu poliittiselle kartalle. Ja vaikka ei antaisikaan, niin onhan se nyt siistiä nähdä millainen oma unelmien eduskunta näyttäisi.

Miten muut vastasivat?

Vaalikoneet ovat tähän asti toimineet kuin itse äänestäminen: käyttäjät rustaavat vastauksensa omassa kopissaan, muista tietämättä. Emme keksineet syitä, miksei tätäkin tietoa voisi avata julkisesti, kunhan käyttäjän yksityisyyttä ei rikota. Niinpä rakensimme “Miten muut vastasivat” -osion, jossa käyttäjä voi halutessaan kertoa omia taustatietojaan ja sitten tutkia tarkemmin, miten eri käyttäjäryhmät ovat vastanneet.

Vaalikoneen ovat suunnitelleet Yle News Labin Jarkko Ryynänen, Teemu Kiviniemi, Aki Kekäläinen ja Noora Piispanen. Sen on toteuttanut Webscale.