Digitaalinen data ja fyysinen reaalimaailma limittyvät toisiinsa saumattomasti. Mobiililaitteesi ehdottaa sinulle ruokapaikkaa, tallentaa syketasosi ja kertoo pörssikurssit, jotka vaikuttavat siihen minne päin maailmaa syntyy uusia työpaikkoja.

Mutta kuinka hyvin me journalistit ja kansalaiset todella ymmärrämme, mitä datalla voi tehdä? Mihin sitä voi käyttää ja mitä siitä voi päätellä? Millaisia kysymyksiä datalta pitää kysyä, jotta se muuttuu huomioiksi ja oivalluksiksi? Miten data voi auttaa minua työssäni? Miten se auttaa minua ymmärtämään maailmaa?

Näihin kysymyksiin johdattaa Yle News Labin luoma uusi vuorovaikutteinen Datantaju-tarina. Kokeile sitä tästä: https://datantaju.yle.fi/

Datasta totta

Data ei ole uusi öljy. Eikä se ole kuin uusi kulta, uranium tai sähkökään. Dataa syntyy koko ajan ja sitä kerätään ja analysoidaan jatkuvasti. Sillä on lukematon määrä erilaisia käyttötarkoituksia.

Data itsessään ei ole ihmiselle merkityksellistä ilman tulkintaa. Parhaimmillaan datan sisältämä informaatio johtaa uusiin oivalluksiin ja tieteellisiin ja journalistisiin läpimurtoihin, uuden tiedon ja ymmärryksen syntyyn.

Data ei ole uusi keksintö vaikka tämän päivän data- ja tekoälyhuuman perusteella voisi niin helposti päätellä.

Ihminen on kerännyt ja säilönyt dataa jo vuosituhansien ajan. Antiikin Egyptissä tietoa kerättiin Alexandrian kirjastoon sen ajan maailman eri kolkista. Tämän pohjalta luotiin tunnetun maailman kartta ennen ajanlaskun alkua. Itse data-sanaa käytettiin englanninkielessä ensimmäisen kerran 1600-luvulla ja ATK-sanastoa siitä tuli 1900-luvun puolessa välissä.

Mihin journalismissa tarvitaan datantajua?

Useimmiten dataa kerätään jotakin ennalta määriteltyä käyttötarkoitusta varten. Tämä tarkoitus määrittää sen, millaisia hyötyjä datan avulla voidaan luoda esimerkiksi digimarkkinoinnin kohdentamisessa, uuden lääkkeen vaikutuksen ymmärtämisessä tai talousennusteiden tekemisessä.

Tänä päivänä merkittävä osa ihmisten luomasta datasta tallentuu reaaliajassa digitaaliseen muotoon tekno- ja somejättien kuten Googlen, Amazonin, Baidun, Bytedancen ja Facebookin palvelimille. Siitä johtuen kasvava määrä yksilöitä, yhteisöjä, yrityksiä, yhteiskuntaa, ympäristöä ja ilmiöitä kuvaavasta datasta on saavuttamattomissa, journalistien ulottumattomissa.

Samaan aikaan meidän journalistien ja uutistalojen päätehtävänä on kertoa mitä maailmassa tapahtuu ja selittää erilaisia ilmiöitä ajantasaisimman saatavilla olevan datan ja informaation perusteella.

Data eri muodoissaan, tutkivan journalismin kenttähavainnoista asiantuntijahaastatteluihin ja somen syväanalyysiin, on journalistisen työn polttoainetta. Iso kysymys kuuluu: kuinka voisimme ymmärtää ja selittää paremmin Trumpin politiikkaa, sotea, informaatiosodan vaikutuksia demokratiaan, äärioikeiston vaikutusvallan kasvua, Brexittiä ja Hongkongin tilannetta, jos meillä olisi entistä enemmän datantajua?

Meidän hypoteesimme on, että journalistien täytyy kehittää uusia kyvykkyyksiä ja menetelmiä, jotka auttavat ymmärtämään ja hyödyntämään digitaalista dataa entistä konkreettisemmin. Jos opimme kysymään datalta oikeita kysymyksiä, se voi avata uuden näkökulman aiemmin hähmäiseltä tai monimutkaiselta tuntuvaan aiheeseen.

Tarvitsemme jäsennellympää ymmärrystä siitä, millaisiin kysymyksiin digitaalinen data voi auttaa meitä vastaamaan ja millaista dataa tarvitsemme, jotta voimme selittää maailmaa entistä tarkemmin. Tätä varten meidän täytyy tuoda journalistisessa tekemisessä yhteen journalistit, datatieteilijät ja palvelumuotoilijat.

Monialaisen tekemisen avulla kehitämme journalistista datantajua. Samalla puramme dataan liittyviä myyttejä ja autamme toisiamme ymmärtämään paremmin datatodellisuutta ja sen vaikutuksia.

Olemme alussa ja tarvitsemme sinun apuasi. Kokeile Datantajua ja laita palautetta. Kiitos!

Kirjoittaja Jarno M. Koponen on Yle News Labin Head of AI and Personalization. Voit pingata häntä Twitterissä tästä.