Hero
Kuva: Jarno M. Koponen
Author
Jarno Koponen
24.03.2021
Suunta, fokus, rytmi ja rauha — 7 pointtia innovaation ja monialatiimin vetämisestä
Seitsemän oikeassa elämässä testattua pointtia innovaatio- ja kehitysjohtamisen näkökulmasta, joilla ei ole mitään tekemistä teknologian kanssa

Miten keksitään, rakennetaan ja opitaan uutta konkreettisesti ja kestävästi niin, että autetaan organisaatiota menestymään tulevaisuudessa. Siinäpä vasta kysymys.

Alla seitsemän oikeassa elämässä testattua pointtia innovaatio- ja kehitysjohtamisen näkökulmasta, joilla ei ole mitään tekemistä teknologian kanssa. Näillä eväillä mm. keksittiin Voitto-uutisassari, ideoitiin Yle Uutisvahdin Läheltä-uutiset, luotiin monesti palkittu Trollitehdas-peli ja kehitetään uusia journalistisia datamenetelmiä uutishankintaan. Metodilla alkuun:

Yksi. Suunta, fokus, rytmi ja rauha.

Minkä arvojen pohjalta ponnistamme, miksi olemme olemassa, miksi asioita tehdään ja mitä tavoittelemme?

Määritä suunta yhdessä ja kommunikoi selvästi mihin kuljet ja miksi. Kun yhteinen suunta on selvä, tiedetään miksi tehdään myös isossa kuvassa. Suuntaan palataan ja siitä keskustellaan säännöllisesti.

Fokus tarkoittaa sitä, että keskitytään niihin asioihin ja tavoitteisiin, jotka vievät oikeaan suuntaan. Kun tavoitteet määritellään yhdessä, niihin myös sitoudutaan yhdessä.

Teräväpiirtoisen fokuksen myötä haetaan oikea rytmi: kuljemme oikeaan suuntaan, keskitymme oikeisiin asioihin ja rytmitämme tekemisen niin, että se palvelee suuntaa ja tavoitteita. Lyhyellä aikavälillä sprintataan tarpeen mukaan, ja samalla ymmärretään miten sprintti palvelee kokonaismatkaa.

Kun suunta, fokus ja rytmi tulevat yhteen, syntyy proaktiivinen rauhan tila. Ei tarvitse reaktiivisesti säntäillä tai muuttaa asioita, vaikka ympärillä kuohuisi tai toimintaympäristö muuttuisi dramaattisesti. Ennakoivassa rauhan tilassa koko tiimi ja organisaatio näkee tulevaisuuden, johon se voi itse vaikuttaa.

Kaksi. Luottamus.

Itsestäänselvyys joka ei ole itsestäänselvyys. Käytä merkittävästi aikaa luottamuksen ilmapiirin luomiseen ja ihmisten välisten suhteiden vaalimiseen. Todellinen luottamus auttaa kestämään uuden tekemiseen liittyvää epävarmuutta, puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä vaikeilla hetkillä ja ajattelemaan luovasti silloinkin kun tarjolla ei ole ideaaliratkaisuja. Älyllinen rehellisyys ja läpinäkyvä kommunikointi pitää elää todeksi joka päivä. Samalla, luottamus kasvaa pienistä teoista: lähetä kollegalle viesti vaikealla hetkellä tai suklaalevy synttäripäivänä.

Kolme. Moniäänisyys.

Kannusta osallistumaan ja ota mukaan ihmisten omilla ehdoilla: iso työpaja tai all-hands-meeting ei toimi metodina kaikille jos halutaan kuulla mitä asioista ihan oikeasti ajatellaan. Älä tee ihmisistä työnimikkeidensä tai rooliensa vankeja. Rekryä ja tuo mukaan eritaustaisia ihmisiä - monialatiimi on oikea monialatiimi kun eritaustaiset ihmiset työskentelevät yhdessä tuumin yhdessä määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Moniäänisyys tarkoittaa sitä, että sinulla, tiimillä ja organisaatiolla on aikaa kuuntelemiseen, ja siihen että esiin nostetuista ja yhteisesti tärkeiksi koetuista asioista syntyy toimintaa, ja muutosta.

Neljä. Tulevaisuusajattelu.

Onko sinulla menetelmät tunnistaa tulevaisuuden kannalta tärkeimmät kehitysalueet ja tekemiseesi vaikuttavat kehityskulut? Johda skenaarioilla ja hypoteesien tutkimisella, jotta ymmärrät mikä on mahdollista, mikä on todennäköistä ja mikä toivottavaa. Kun maailmassa tai toimialalla tapahtuu, sinulla on kompassi valmiina. Reitti voi muuttua, mutta suunta säilyy ja pidät todennäköisyydet puolellasi.

Viisi. Reflektointi.

Tunne itsesi, tavoitteesi ja tekemisesi. Pohdi arvoja, puhu arvoista ja tuo ne rehellisesti työn konkretiaan mukaan. Reflektoi ajattelua ja tekemistä säännöllisesti. Isot miksi-kysymykset eivät jää vastausta vaille: miksi ollaan olemassa, mennäänkö oikeaan suuntaan ja keskitytäänkö oikeisiin asioihin. Tee puntaroinnista ja itsetuntemuksesta näkyvää. Kirjoita tulevaisuussuunnitelmista tai opeista blogipostaus. Varmista, että tiimiretrospektiivit eivät kiireen myötä katoa kalenterista. Yhdistä itsetuntemuksen lisäämisessä kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset menetelmät.

Kuusi. Ratkaisut vs ongelmat.

Ratkaisut syntyvät hypoteeseista, joita voit tutkia ja todentaa. Auta ihmisiä näkemään ratkaisut: ongelma on iso kivi ja ratkaisut lukemattomat tavat päästä kiven yli, ali tai ohi. Anna aikaa, tukea ja sparria ihmisille, jotka ajattelevat ratkaisuja, tai auttavat niiden löytämisessä. Huomiot ja opit eivät jää post-it-lapuille, vaan niistä syntyy tekemisen malleja arkeen. Nihilismin ja änkyröinnin kautta ei synny mitään hyvää. Kannusta ja palkitse oppimisesta ja ratkaisukeskeisyydestä konkreettisesti.

Seitsemän. Innovaatio vs optimointi.

Oletko varmasti uuden kehittämisen busineksessa vai optimoitko jo olemassa olevaa? Tunnista ne osa-alueet jotka ovat oikeasti tärkeitä tulevaisuuden menestymisen kannalta, ja priorisoi kaikki tekeminen niiden mukaan. Kartoita sokeita pisteitäsi aktiivisesti juttelemalla eri alojen ihmisille ja benchmarkkaamalla alasi ulkopuolisia toimijoita. Testaa ratkaisuhypoteesit haastavimmassa mahdollisessa ympäristössä. Älä luista näistä sillä tarvitset oikeat signaalit tulevaisuuden menestyksen rakentamiseen: lyhyesti, do your homework, altista ideasi palautteelle proaktiivisesti, tai saatat olla pyörän-uudelleen-keksimis-hommissa.


Uudistuminen ja muutos on pääasiassa kulttuurinen asia: edistyksellisinkään innovaatio tai uudistushanke ei luo menestymisen edellytyksiä kestävästi, jos tiimi tai organisaatio ei pysty/halua hyödyntää uutta, tai skaalata sitä koko organisaation hyödyksi.

Unohtuiko jotakin todella oleellista, let me know.

Kirjoittaja Jarno M. Koponen on Yle News Labin Head of AI and Personalization. Voit pingata häntä Twitterissä tästä.